| Edustusjoukkue |
| » Tiedotteet |
| » Pelaajat |
| » Ottelut |
| » Vieraskirja |
Raahessa käydyssä nousukarsintaturnauksessa joukkueen 11 kuukauden työ palkittiin parhaalla mahdollisella tavalla eli sarjanousulla. Keki pääsi turnaukseen lähes parhaalla mahdollisella kokoonpanolla, saaden jalkeille täydet kolme kentällistä, jotka kaikki pystyivät ratkaisuihin. Tasainen peluutus ja hyvä valmistautuminen ennen turnausta ja sen aikana olivat arvossaan kolme kovaa ottelua sisältäneessä turnauksessa.
Keki-As Moon 7-6 (3-1,2-2,2-3)
Ennakkotietoihin nojaten toisesta nelosdivarin lohkosta tullut As Moon oli jopa kovin haastaja turnauksessa, varsinkin sen kotiedun ansiosta. Kekin akilleen kantapäänä loppukaudella olleet huonot otteluiden alut olivat historiaa ja joukkue osoitti valtavaa kehittymistä tällä osa-alueella vieden jokaisen ottelun ensimmäisen erän selvästi nimiinsä. Moonia vastaan Keki otti tutusti pallonhallinnan ja loi hyviä maalipaikkoja, kun taas vastustaja ei saanut peliään käyntiin.
Kekin painostus tuotti tulosta ylivoimalla, kun Jaakko Ahola ja Tero Lampela tekivät peliä viivassa ja Lampelan laukaus painui Marko Seppälän mailan kautta verkkoon. Moon tuli raahelaisyleisön iloksi tasoihin, mutta loppuerä oli selvää Kekin hallintaa. Jaakko Ahola vei Kekin johtoon tarkalla laukauksellaan ja Seppälä ohjasi Samuli Sarajärven tarjoileman pallon nuottaan.
Toisessa erässä Moon pääsi hieman peliin mukaan, mutta hädän päivää ei Kekillä ollut, vaikka vastustaja pääsi kaventamaan 3-2:teen. Pian hienosti koko päivän yhteen pelanneet Ahola ja Jarmo Kurikka veivät Kekin 4-2 johtoon ja erän lopussa Lampela vei Sarajärven syötöstä Kekin jo 5-2 johtoon. Erätauolle ei kuitenkaan päästy näin hyvistä asemista, vaan Moon kavensi heti seuraavassa vaihdossa.
Kolmannen erän alkuun Kekin tehokas ylivoimapeli näytti jälleen kyntensä, kun Petteri Seppäsen siirrosta Lampela pyssytti tarkasti riman alle. Kun Sarajärvi teki tahtomaalin alivoimalla Markus Heikkisen alustuksen jälkeen, niin odoteltiin vastustajan vaihtoaitiosta kuuluvan naksauksia.
Moon ei kuitenkaan kotiyleisön edessä suostunut luovuttamaan ja se kehitti hienon kirin viimeiselle viidelle minuutille. Kekin karvaus valui aivan liian alas ja Moon pääsi pyörittämään peliä rauhassa Kekin alueella. Kavennus 7-4:ään ei vielä aiheuttanut kummempia reaktioita, mutta kun Moon tuli ilman maalivahtia kahden maalin päähän ja Keki sai jäähyn ja aikaa oli vielä puolitoista minuuttia, niin puntti alkoi hieman tutisemaan. Moonin kavennus 6-7:ään tuli 20 sekuntia ennen loppua, mutta viimeiset sekunnit Keki sai pelattua pois ja näin se selvisi säikähdyksellä voittaen ottelun 7-6.
Runsasmaalisesta ottelusta huolimatta Kekin maaliin palannut Ari-Matti Leino sekä vastustajan maalivahti olivat hyvässä vireessä.
Päävalmentaja Sami Tapaninahon kommentit: ”Onnistunut ja ehjä peli. Kaksi ensimmäistä erää olivat kauden parasta peliä. Kolmannessa erässä vaikeuksia puolustuspään pelaamisessa, joka näkyi hätäilynä ja henkilökohtaisina virheinä. Vastustaja teki olomme tukalaksi nousemalla merkkausvirheiden ansiosta maalin päähän.”
Keki-Osb 3-3 (3-0,0-2,0-1)
Oululaista salibandyosaamista jo viime vuosituhannelta asti edustanut Osb on ollut Kekille myrkkyä koko sen elinkaaren ajan, eikä viimeisen kymmenen vuoden ajalta montaa voittoa Osbista olla otettu. Kekin ykköskenttää on tituleerattu leikkisästi pappa-kentälliseksi, mutta Osb:n pappakenttään verrattuna Lampela & co jäävät vielä märkäkorva-asteelle.
Osb tiedettiin ennakolta vaarallisimmaksi vastustajaksi juuri Kekin kannalta ja kokemus on osoittanut, että Osb:lle mikään ei ole mahdotonta. Toissa kaudella joukkue voitti kolmosdivisioonan, mutta joukkue kieltäytyi kakkosdivaripaikasta. Nyt joukkue tippui lopulta nelosdivariin, mutta toisinkin olisi voinut käydä.
Keki jatkoi unelma-alkujaan menemällä helpohkosti 3-0 johtoon. Ykköskentän ollessa tehottomia nousi ratkaisijat takaa. 1-0 syntyi kun Harri Karppinen seurasi Lauri Hämeenahon vihaisen laukauksen ja laittoi riparin sisään. 2-0:sta vastasi koko kauden hyvin yhteen pelannut pakkipari Samuli Raitanen-Petteri Seppänen. Koko kentän kierrätyksen jälkeen viivaan pelattu pallo upposi komeasti Raitasen tälläämänä ylänurkkaan. Ensimmäisen erän lopussa Ahola karkasi alivoimalla ja syötti Kurikalle tyhjiin, joka maalasi varmasti lukemiksi 3-0.
Myös toinen erä alkoi Kekin hallinnalla, mutta niin vain Osb pääsi peliin mukaan sille ominaisella tavalla, jossa pallo pelattiin tällä kertaa maalin yli(!) maalin eteen ja siitä karat sisään. 2-3 kavennus tuli vapaalyönnistä, jossa muurin sijoittuminen ei ollut kohdallaan. Kolmanteen erään lähdettiin siis tasaisissa merkeissä.
Kekin karvaus ja avauspeli passivoitui mitä pidemmälle ottelu eteni ja Osb alkoi saada vaarallisia tilanteita aikaiseksi. Onneksi maalissa Leino nappaili tyylikkäitä koppeja. Yksi lapsus kuitenkin tuli muuten hyvin pelanneelle Leinollekin, kun Osb-pelaajan löysähkö veto pääsi livahtamaan etukulmasta sisään ja peli oli tasan. Viimeisellä minuutilla Osb-ikoni Salosella oli tuhannen taalan paikka iskeä voittomaali läpiajon päätteeksi, mutta jäätyvät ne joskus kokeneetkin kädet. Näin pisteet tasattiin lukemin 3-3 ja se olikin oikeutettu lopputulos.
Tapaninahon kommentoi: ”Lähes kaikkien Pohjois-Suomen joukkueiden pahin vastustaja osoittautui vaikeaksi palaksi myös meille. Pelillisesti meiltä hyvää peliä, etenkin ensimmäisessä erässä, mutta jotenkin ne vaan nousivat tasoihin. Peli olisi pitänyt ratkaista jo kahdessa ensimmäisessä erässä, mutta vastustajan loistavasti pelannut veska piti pelin tasaisena.”
Keki-Torbal 7-3
Päivän viimeisessä ottelussa Kekin kannalta tunnelmat olivat positiiviset, sillä aiempien otteluiden tulokset antoivat sille lukuisia takaportteja nousuun, vaikka tappio tulisikin Torbalia vastaan.
Oululainen Torbal oli kuitenkin nahkansa myynyt jo edellisissä otteluissa ja joukkueen putoaminen oli varmistunut ennen tätä ottelua.
Maaliin asteli hivenen epävarman oloinen kakkosveskari, kun taas Kekin maaliin asteli itsevarmasti esiintynyt Henry Westermark. Keki käytti heikohkon puolustuksen ja epävarman maalivahdin yhdistelmää hienosti hyväkseen menemällä seitsemässä minuutissa 4-0 johtoon. Ykköskenttä vastasi kahdesta maalista Seppälän toimesta ja kolmoskenttä teki peräkkäisissä vaihdoissa kaksi maalia, kun Hämeenaho ja Karppinen olivat asialla.
Torbalin vaihdettua maaliinsa ykkösveskarin, pelin luonne muuttui hetkeksi täysin. Torbal alkoi saamaan otetta, kun taas Keki ei saanut enää mistään sisään loistopaikoista huolimatta, mm. Mikko Tapaninaho oli 4 kertaa nokatusten maalivahdin kanssa, joka veti aina pidemmän korren.
Erän lopussa Torbal pääsi kaventamaan ja erätauolle mentiin kohtuu turvallisista 4-1 lukemista Kekin hyväksi.
Toisen erän alkuun Keki tuskaili tehottomuuden kanssa ja Torbal onnistui kaventamaan pelin 4-2:een. Hienon ottelun pelannut Hämeenaho katkaisi kuitenkin pyristelyt alkuunsa ja vei komealla kaukovedollaan Kekin 5-2 johtoon. Hetkeä myöhemmin Kurikka lisäsi johdon 6-2:een Tapaninahon syötöstä. Erän päätteeksi Seppälä viimeisteli hattutemppunsa Sarajärven ties monennestako namupassista.
Viimeinen erä oli löysähköä pelailua ja kauniiden kuvioiden hakemista. Loppusummeria odotellessa Torbal sai vielä aikaan kavennuksen 7-3:een, mutta ottelu oli täysin Kekin hallinnassa ja se pääsi nautiskelemaan kauden viimeisistä minuuteista. Suurella todennäköisyydellä ottelu oli joukkueen kapteenin, Tuomas Siltalan, jäähyväisottelu ja Siltalalle haettiin kovasti kauden avausmaalia. Ylärimaa lähemmäs Siltala ei päässyt, joten näinköhän mies malttaa lopettaa…
Tapaninaho kommentoi: ”Vastustajan heikko taso yllätti. Peli olisi voinut revetä hyvinkin rumiin lukemiin, mutta väsymys alkoi näkyä myös meidän suorituksissa.”
Summa summarum:
”Etukäteen ei vastustajista hirveästi tiedetty, joten saatiin rauhassa keskittyä omaan osaamiseen. Kaikkia pelejä lähdettiin voittamaan ja lähes täydellisesti tässä myöskin onnistuttiin. Kokonaisuutena taktisesti hyviä pelejä ja loistavia henkilökohtaisia taidonnäytteitä. Jokaisessa pelissä tuli hetkellisiä notkahduksia, mutta kaikissa peleissä oltiin parempia”, Tapaninaho päätti.
Päivän antia summatessa voi jälkikäteen todeta, että pelit menivät kuten valmennusjohto oli laskeskellut ja parhaat joukkueet nousivat. Silmiin pistävää oli jokaisen joukkueen loistavat veskarit ja Kekiltä niitä löytyi jopa kaksin kappalein. Tuomaristoa täytyy kiittää kohtalaisesta esityksestä, yksikään peli ei ratkennut tuomareiden vihellyksiin taikka vihellyksittä jättämiseen. Kekin ensi kauden joukkueen rakennus alkaa välittömästi ja pelaajaliikenteestä suuntaan tai toiseen tiedotetaan lähiaikoina. Kiitokset tästä kaudesta kannattajille ja yhteistyökumppaneille!
Kekin pistelingot turnauksessa: (väh. 3 tehopistettä tehneet)
Marko Seppälä 5+0
Tero Lampela 2+2
Samuli Sarajärvi 1+3
Lauri Hämeenaho 2+2
Jarmo Kurikka 2+1
Jaakko Ahola 2+1
Harri Karppinen 2+1
Petteri Seppänen 0+3
