| Edustusjoukkue |
| » Tiedotteet |
| » Pelaajat |
| » Ottelut |
| » Vieraskirja |
Mitä kuuluu Tuomas Siltala? Onko jo kevättä rinnassa?
-Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu. Kiireinen alkutalvi ja kevät pitävät mielen virkeänä. Auringon paiste tuo aina pitkän talven jälkeen kevättä rintaan.
KeKi on vähintään sarjassa toinen, kun kausi loppuu, mitäs ajatuksia se herättää kokeneessa pelimiehessä? Ja miten on kausi pelien osalta sujunut?
-Suurilta osin se herättää positiivisia ajatuksia. Tasaisuus on ollut tänä vuonna valttia. Viime kausina joukkueen sisäinen vaihtuvuus on ollut niin suurta, että taso peleissä on heitellyt mielettömästi. Tälle kaudelle ei ole tullut pelaajia mukaan kesken kauden ja se on mielestäni näkynyt pelkästään positiivisena tuloksena.
Alkukausi oli hyvä, sarjan puolivälissä tapahtui notkahdus ja taas ryhdistyttiin loppua kohden. Semmoista nappipeliä meille ei kuitenkaan vielä ole sattunut ja toivottavasti ne osuvat siihen mahdolliseen karsintaturnaukseen.
Kekin edustuksessa on pelannut tällä kaudella paljon nuoria pelajiia kuten Markus Heikkinen ja Sami Yli-Korpela. Miten nuoret pojat on päässyt rhmään sisään omasta mielestäsi? Ja miten ovat pärjänneet?
-Onpa ollut oikein ilo seurata, että meillä on näin hyviä junioreita KeKissä. Poikien kehityksessä on tapahtunut vuoden sisällä hurja muutos positiiviseen päin. Täytyy muistaa, että pojat ovat vasta B-juniori ikäisiä ja pelaavat jo kuin aikamiehet. En halua ketään eritellä, mutta kaikki jotka mukana ovat pyörineet, ovat myös paikkansa täyttäneet. Toivon mukaan jatkossa löytyisi harjoittelumotivaatiota miesten porukan mukana, kun ensi kaudelle saadaan laadukas valmennus paikalle!
Joukkueen tavoitteena oli alkukaudesta nousu 3 divisioonaan. Ollaanko aikataulussa ja tuleeko se kauan odotettu nousu?
-Jos muistini pelaa oikein niin ennen kauden alkua ei virallista nousutavoitetta asetettu? Onko toimittajalla eri tietolähteet? Tavoitteena oli lähteä voittamaan jokainen matsi ja toki tätä kautta myös sarjanousu tulisi. Olen itse ollut kokemassa nousut 5div4div3div2div ja jokainen sarjanousu tuntui mahtavalta. Meillä suurin osa porukasta ei ole kokenut sarjanousuja ja toivottavasti kauden jälkeen tilanne olisi toinen..
Olet nyt toista kautta ( ehkä ollut useammin?) kapteenina. Mitä ominaisuuksia on hyvällä kapteenilla ja mitkä ominaisuudet tekevät Tuomas Siltalasta hyvän kapteenin?
-Eikö tämä ole 3. kausi putkeen ja yhteensä 5.-7. kautta? Olipa miten oli. Hyvän kapteenin ominaisuuksien lista on pitkä: esimerkillinen, kannustava, reilu jne. Hirveän vaikea sanoa miksi minut on äänestetty kapteeniksi niin monena kautena, sitä pitäisi kysyä joukkueelta. Koitan kuitenkin tsempata porukkaa epätoivonkin hetkellä. Sosiaalisena ihmisenä, pidän kontaktit joukkueen sisällä hyvänä ja minuun on muittenkin helppo ottaa yhteyttä. En tietoisesti puhu yksittäisistä pelaajista kakkaa valmennustaholle, vaan pyrin esittämään omasta mielestäni kehut ansaitsevat pelaajat.
Olet valittu pelaajien toimesta kapteeniksi kahtena kautena peräkkäin, miltä se tuntuu kun pelaajat äänestävät kapteeniksi?
-Joka kerta se vetää olon yhtä hämilleen. Perus suomalaisena miehenä kehun osoittaminen aiheuttaa häpeää. Loppujen lopuksi arvostan todella korkealle sen, että joukkue on minut valinnut tähän luottotehtävään.
Olet edustanut samaa seuraa ( nimi vaihtunut kep-77 kekiin) jo 13 kauden verran (omien laskujen mukaan kaudesta 1997-1998), tunnetko jo itsesi seuraikoniksi?
-Mielestäni Kempeleläisessä salibandyhistoriassa voidaan puhua jo seuraikonista. Minulla taitaa olla tällä hetkellä eniten pelattuja (lisenssi) kausia Kep/Kekissä, kun muut seuraikonit ovat joko lopettaneet tai käyneet ”seurahairahdusten” vuoksi muilla paikkakunnilla . Koko urani olen pelannut siis samassa tiimissä ja eiköhän se niin ole, että se myös Kempeleessä loppuukin.
Onko tullut mieleen koskaan vaihtaa seuraa ja onko ollut lähellä seura siirto?
-Seuran vaihto ei ole käynyt koskaan mielessä, niin hyviä tarjouksia ei ole tullut. Toki lopettaminen on ollut jo ”varma” muutamana kautena.
Miten näet onko keki muuttunut näiden vuosien aikana (muuten kuin pelaaja rintamalla)? Lähinnä toiminta ja organisaatio, vai onko muuttunut mitenkään?
-Suurin muutos tapahtui kun muutuimme Kep-77sta Kekiksi. Alkuajat olivat nuorten poikien puuhastelua ja hauskanpitoa vailla sen suurempia kokonaiskuvia. Nykyään kun organisaatio on isompi, pitää alasarjoissakin miettiä hyvissä ajoin jo seuraavan kauden kuvioita. Rahan haaliminen on nykyaikana suuri haaste seuroille.
KeKi on parhaimmillaan pelannut miesten 2 divisioonaa, vieläkö haaveissa olisi pelata yhtä korkealla ja KeKin kanssa tietenkin?
-Haaveet toki ovat korkeammalla, mutta ehkäpä minä en enää silloin ole mukana – ainakaan pelaajana.
Olet saanut pelata hyvien pelimiesten kanssa esim. Jani Lipsanen, Esa Valli, Samulit Kirkkomäki ja Sarajärvi tai vaikka nykyiset starat Tero Lampela tai Jarmo Kurikka. Kuka on Kekin kaikkien aikojen paras pelimies sinun mielestäsi kenen kanssa olet pelannut ja miksi?
-No nyt pistit pahan. Kaikki ovat hienoja pelimiehiä ja aika mieletöntä, että olen saanut pelata joskus heidän kanssaan. Vihat tulee niskaan, vastasinpa mitä vaan . Kuitenkin vastaan rehellisesti ja sen suurempia miettimättä Samuli ”Ässä” Sarajärvi. Siinä on pelimies vailla vertaa ja ottaisin joukkueeseen takaisin milloin vain (vaikka en siitä päätäkkään). Sanoisin, että Ässä pystyy pelaamaan korkeimmallakin sarjatasolla heittämällä, jos vaan paikat kestäisivät ja aikaa löytyisi. Ässä on pelikenttien herrasmies, jonka fyysiset ominaisuudet ja mailan käsittelytaidot ovat maagisia. Jos vaan liigavalmentajat tulisivat katsomaan Kekin legendaarisia sunnuntai ”änäreitä” kun Ässä on mukana, niin voisipa olla, että nuoremman Sarajärven puhelin soisi seuraavalla viikolla taukoamatta ;).
Koit vakavan loukkaantumisen kaudella ??? Mitä tapahtui?
-Kausi oli 2004-2005 ja taidettiin elää helmikuuta. Joka tapauksessa Kempele-halli oli uusi ja meillä oli 2. div sarjapeli Merikoski I:stä vastaan. Vastustaja nakkasi pitkän pallon meidän päätyyn ja puolustajana rynnin pallon perään täydellä vauhdilla. Vastustajan vikkeläkinttuinen hyökkääjä lähti perään. Pallon tavoittelutilanteessa astuin vastustajan lavan päälle (joka kurotti takaani palloa) ja oikea jalka lähti luistamaan hallin ”tarrapintaisella” alustalla. Vajaan metrin luisun jälkeen oikean jalan päkiä tökkäsi lattiaan kohtalokkain seurauksin. Kaikki paino oli oikean jalan päällä ja päkiä kiersi sisäkautta 180 astetta ympäri kunnes tunsin pikkuaivoissa asti kovan pamauksen. Tämän jälkeen muistikuvat hämärät, mutta makasin selälläni kentällä ja ensimmäisenä katsoin ilmassa olevaa oikeaa jalkaa, jonka jalkaterä retkotti hervottomasti 90 astetta sisäänpäin. Tämän jälkeen katsoin apua pyytävästi omaan vaihtoaitioon, jossa miehet laittoivat ensimmäisenä kädet silmille. Sen jälkeen tuli kipu, shokki ja niin kovaa ääntä kitusista kun vaan lähti.
Ambulanssi tuli paikalle ja ensimmäinen diagnoosi oli: ”Pohjeluu ainakin irtipoikki ja mahdollisesti sääriluu..”. Sairaalareissulla vahvistui myöhemmin, että pohjeluu oli mennyt pitkältä matkalta irti poikki, sääriluussa oli murtuma ja säären kantakolmio oli levennyt. Jalka leikattiin seuraavana päivänä ja siihen asennettiin 12cm titaania ja 8kpl ruuveja, jotka sieltä edelleen löytyvät.
Toipuminen pelikuntoon tais olla aika pitkä ja haasteellinen? Tuliko silloin mieleen että salibandyura oli siinä?
-Uran loppuminen oli todella lähellä silloin. Kuusi pitkää kuukautta ei voinut käytännössä harrastaa muuta kuin tasapainolaudan käyttöä ja kävelyä ja ensimmäiset kaksi kuukautta meni pelkästään makoillessa. Pelasin kuitenkin seuraavalla kaudella 2 sarjapeliä, mutta kivut olivat edelleenkin niin kovat, että ajattelin uran olevan siinä. Pikku hiljaa jalka kuitenkin on kuntoutunut ja veri on kentälle vetänyt, joten tässä sitä nyt ollaan. Yhtään täydellistä välikautta ei siis tullut.
Iloisin muisto Kekin vuosilta?
-Paljon löytyy hyviä muistoja – muualtakin kuin pelikentiltä. Päällimmäiseksi nostan kuitenkin pelillisen muiston 2 divariin nousun ajoilta. Silloin hommassa oli tekemisen meininki.
Onko suurin pettymys ollut KeKissä ollessa kekin putoaminn 4 divisioonaan vai joku muu tapahtuma?
-En tiedä kuinka tarkkaan toimittaja on perehtynyt historiaan, mutta juuri niillä kausilla kun Keki on tippunut divarista toiseen, niin allekirjoittanut on pelannut vain muutamia pelejä kaudessa (jalka oli sökönä). Hehehehe! En ollut silloin niin sitoutunut porukkaan, että olisin osannut tippumisia sen enempää harmittelemaan. Toki poikien puolesta harmitti. Ehkä suurimmat pettymykset olen kuitenkin kokenut joukkueharjoittelussa. Kauden alussa porukalla sovitaan jotakin ja viimeistään joulun jälkeen tekemisen taso on jotakin ihan toista (itse mukaan lukien). Toivon tähän todellakin ensi kaudella muutosta, koska tämä tuntuu olevan tuttu ilmiö salibandypiireissä.
Vaikka ajatukset onkin pelaajilla loppu kaudessa ja nousun saavuttamisessa, niin pikaisesti mitä mieltä olet Sami Tapaninahon nimittämisestä uudeksi päävalmentajaksi?
-Sami on oikea piristysruiske joukkueeseen. Pystyy vetämään laadukkaitta harjoitteita vuorosta toiseen. Kun porukka sitoutuu Samin tekemiseen, niin tulosta syntyy. Mikäli ensi kauden porukka on jo kasassa toukokuussa, niin veikkaan, että kentällä nähdään ensi kaudella taistelevampi Keki.
Silen partyboys vai mikä se oli voitti Kempeleen yläasteen turnauksen viime keväänä ylivoimaiseen näytös tyyliin, onko kevällää taas tavoitteena kasata kunnon dreamteam ja nostella ”poikaa” käsivarsilla?
-Joukkueen nimi on Sile & Beach Boys. Luulisi toimittajan muistavan kun itse pelasit joukkueen maalissa. Tavoitteena on kasata sama porukka keväällä kasaan ja nostaa poika kylpyyn. Pokaali odottaa edelleen Waldon hyllyssä. Tavoitteena on saavuttaa kolme peräkkäistä voittoa Yläaste Cupissa ja tätä kautta saada poika omaksi. Vinkkinä: saa tulla koittamaan Kempeleen ulkopuolisilla porukoillakin!
Kiitos haastatteluun osallistumisesta.
-Kiitos! Kaikki kannustamaan KeKi voittoon loppukauden peleissä!!!
